Ly Tuomainen EHDOKAS alue-ja kuntavaalit

Tänään mulle sattui tilanne, joka muistutti, kuinka paljon hyviä ihmisiä on olemassa. Olin menossa tankkaamaan autoa, mutta huomasin vasta asemalla, että olin unohtanut lompakkoni kotiin. Mulla oli vain käteistä mukana, enkä voinut maksaa sillä automaatilla. Auto oli ihan tyhjä, melkein ajoin pelkällä ilmalla. Olin niin ajatuksissani, että meinasin vielä törmätä erään miehen autoon, kun ajoin tankkauspisteelle. Mutta sen sijaan, että hän olisi hermostunut, hän tarjoutui auttamaan. Hän maksoi tankkaukseni omalla kortillaan, ja minä annoin hänelle heti käteisellä rahat takaisin. Tällaiset hetket muistuttavat siitä, että maailmassa on vielä vilpitöntä ystävällisyyttä. Kiitos tälle hyväsydämiselle ihmiselle – toivottavasti hyvyytesi palaa sinulle moninkertaisena! 💙

Lähtiin Perussuomalaisten puolueeseen, koska halusi konkreettisia muutoksia suomalaiseen hyvinvointiin. Minä näen, että lasten ja nuorten mielenterveysongelmat kasvoivat, mutta apua on vaikea saada. Minä haluan vahvempaa tukea perheille ja koulujen resursseihin, jotta yksikään lapsi ei jäisi yksin ongelmiensa kanssa. Samalla koen, että vanhustenhoito ei ole enää inhimillistä. Minä olen nähnyt liian monta yksinäistä vanhusta, liian vähän hoitajia ja liian vähän arvostusta elämänsä rakentaneille ihmisille. Minä uskon, että Perussuomalaisten kautta voisin ajaa tiukempia linjauksia hoivan laadun parantamiseksi ja pitää suomalaiset verovarat kotimaan palveluissa. Minä ei ole ollut  aina ollut poliittinen ihminen, mutta haluaisin vaikuttaa suoraan eikä vain toivoa muutosta. Minä uskon, että käytännönläheisillä ratkaisuilla ja rohkeilla päätöksillä voisi parantaa koko yhteiskuntaa – ja siksi minä astuin mukaan politiikkaan.

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/7817364 https://www.hs.fi/kaupunki/vantaa/art-2000008980604.html Osoitteena on ollut alunperin Dalsvik 1. Rakennuttajat olivat Mösskärin tilan entiset omistajat Emil Sirenius ja puolisonsa Olga Sirenius. Rakennettu vuonna 1938 kahden asunnon taloksi. Rakennus toimi vuodesta 1952 lähtien Helsingin maalaiskunnan palopäällikön virka-asuntona ja toimistona. Talossa asui pitkään palopäällikkö Yrjö Pauli Salkola (ent. Saltikoff) ja puolisonsa Ruth Salkola (os. Andersen). Talo on kulkenut sen myötä nimellä ”Salkolan talo”. Tasakatto on vaihdettu aumakatoksi ennen vuotta 1954, ja rapatut julkisivut on peitetty mineriiteillä mahdollisesti silloin tai viimeistään 1960-luvulla. Olga ja Emil Sirenius uuden talonsa pihalla. He olivat tänne muuttaessaan kuusissakymmenissä. https://kuntotiedot.sirpakauppinen.fi/Dalsvik+1%2C+Hiiripolku+1%2C+as.+1 Amanda Eskola: Mitä tapahtuu Salkolan talolle? SALSKEIDEN MÄNTYJEN KATVEESSA, lammen rantaan viettävässä rinteess...

Kadunud hetk. Kas mäletate neid päevi ja aastaid, kui istusite oma vanaema ja vanaisa ümber, kuulates nende südant puudutavaid lugusid, jutte ja mõistatusi, mis on täis tarkust ja teadmisi? Usun kindlalt, et Eesti kultuur on rikas, kuid me kaotame selle, sest 90% sellest on kirjutamata ja suulisel pärimusel põhinev. Millal te viimati istusite koos vanematega, et kuulata tarkusesõnu ja nende lugusid? Millal teie lapsed viimati vanavanemate juures toredaid mälestushetki veetsid? Meil on midagi puudu. Mis kõige tähtsam, on aeg panna kuldsed narratiivid kirjutistesse. "Inimkonna lugude ja jutuvestmise pärand on kõige kallim, mis meil on. Kogu tarkus peitub meie lugudes ja lauludes. Lugu on see, kuidas me oma kogemusi konstrueerime."